Hyvin menee

Tänään en nurise, vaan iloitsen elämän pienistä yksityiskohdista, joita pitää tavallisesti niin itsestäänselvyyksinä, ettei niitä osaa oikein edes arvostaa. Oikeasti positiiivisuus on perseestä, mutta kun nyt satuin nousemaan tänään oikealla jalalla sängystä, niin fiilistellään lisää. Toivottavasti ei tule tavaksi.

On esimerkiksi helvetin hienoa, kun tietokoneen hiiri toimii niin kuin pitää, eikä pätki kuten pallohiirillä on valitettavan usein tapana tehdä. Jokainen asian kanssa tuskastellut tietää, miten ärsyttävää on surffailla hiirellä, joka pysähtyy milloin haluaa ja jolla saa sihtailla puoli tuntia, jotta osuu edes haluttuun kohtaan ruudulla. Nykyinen laserhiirisukupolvi ei tosin tämän vaivan kanssa joudu enää tappelemaan, vaan ainoana ongelmana voi tulla vastaan patterien loppuminen langattomissa malleissa. Itse museorakkineen käyttäjänä olenkin siis tuplaonnekas, sillä hiiri toimii moitteetta ja vieläpä pattereita huomattavasti halvemmaksi tulevalla verkkovirralla.

Joku Afrikassa parhaillaan nälkäkuolemaa tekevä varmaan saisi varmaan sydänhalvauksen, jos tietäisi, että hiiren toiminnalla on oikeasti vaikutusta jonkun ihmisen elämänlaatuun. Tasan ei käy onnen lahjat. Nyt tekisi mieli pistää hymiö loppuun, mutta koska se edustaisi epäsovinnaista ja itsekeskeistä ajattelua, en tee niin, vaan hymyilen vain hiljaa mielessäni ja olen tyytyväinen omasta onnekkuudestani.