Unirytmi päälaellaan

Odotan jo kauhulla ensimmäistä intti-iltaa. Tarkemmin sanoen siis ensi maanantaita. Miten ihmeessä saan siellä unta puseroon säädyllisessä ajassa, kun viime viikkoina keskimääräinen nukkumaanmenoaikani on ollut siinä kahden ja kolmen maissa yöllä? Vielä, kun paikka on outo ja krapulakin saattaa viikonlopun jäljiltä nostaa vähän hikeä otsalle, niin mahtaa olla nukahtaminen melkoista tuskaa. Veikkaanpa, että kello kuuden aamuherätys tulee vastaan ihan liian aikaisin.